ASUKASTYYTYVÄISYYS HIENOISESSA NOUSUSSA – Tampere suurten ykkönen

KUNTARATING 2021-2022

ASUKASTYYTYVÄISYYS HIENOISESSA NOUSUSSA – Tampere suurten ykkönen

EPSI Rating on saanut valmiiksi Suomen kuntien ja alueiden asukastyytyväisyyden tutkimuksensa. Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten tyytyväisyyttä asuinkuntaansa ja sen tarjoamiin palveluihin.

EPSI Rating on perustettu EU-tutkimushankkeena Tukholman kauppakorkeakoulussa 1989, ja Suomessa EPSI Rating on toiminut vuodesta 1999. EPSI Rating riippumaton ja voittoa tavoittelematon akateeminen organisaatio, jonka omistajan (SIQ) omistaa Ruotsin valtio.

Tampereella suurten kaupunkien tyytyväisimmät asukkaat

Vuosien 2021 ja 2022 taitteen molemmin puolin kerätystä datasta rankataan nyt asukastyytyväisyyden mukaan Suomen kymmenen asukasluvultaan suurinta kuntaa. Kärkeen sijoittuu Tampere, joka ylittää samalla maan keskiarvon kuudella ja puolella indeksipisteellä. Kärkikolmikon täydentävät Helsinki ja Lahti, kun taas kymmenen suurimman listalla kauimmas kärjestä ja n. 10 indeksipisteen päähän Tampereesta jäävät Pori ja Oulu. Kaiken kaikkiaan kymmenen suurinta kuntaa sijoittuvat maan keskiarvon molemmin puolin suhteellisen tasaisesti, viiden sijoittuessa sen yläpuolelle 0,4-6,5 indeksipisteen marginaalilla ja viiden jäädessä sen alle 0,4-4,4 indeksipisteen marginaalilla.

Asukkaiden odotukset korkeita

Teknologioiden kehittymisen ja lisääntyneiden viestintätaitojen myötä myös odotukset palveluista kasvavat. Tästä trendistä näemme viitteitä myös kuntarating -tutkimuksen tuloksissa (vuodet 2017-). Yleisesti ottaen asenne kunnan toimintaa kohtaan on suhteellisen kielteinen. Asukkaiden kriittisyys kohdistuukin usein kunnan tarjoamia palveluja kohtaan, joskin kriittisyydessä on jonkin verran eroja eri kuntien, alueiden ja eri demografisten muuttujien välillä (Kts. sivut 3-4).

Ilmiö on jokseenkin tuttu myös EPSI Ratingin toimialatutkimuksista. “2010-luvun loppua kohden näimme asiakkaiden kriittisyyden kasvavan monilla toimialoilla, ja vuoden 2020 toimialatutkimuksissa kävi selväksi, että korona-aika lisäsi merkittävästi haasteita kuluttajien tyytyväisinä pitämisessä ”, taustoittaa Heidi Laitinen, EPSI Rating Finlandin maajohtaja. “Toisaalta”, Laitinen jatkaa, “onnistunutta reagointia ja haasteisiin vastaamista on osattu myös arvostaa. Monien toimialojen laskutrendit pysähtyivät tai jopa kääntyivät toisena koronavuonna.”

Länsi ja etelä pohjoista ja itää tyytyväisempiä

Asukastyytyväisyys on Nuts2-aluejaolla tarkasteltuna muuta maata matalampaa Itä-, ja Pohjois-Suomessa. Korkeinta tyytyväisyys on Uudellamaalla, Länsi-Suomessa puolestaan päästään hyvin lähelle. (Kts. kuva alla).

“On kiinnostavaa, millaisia eroja alueiden välillä, mutta myös sisällä ilmenee”, huomauttaa Laitinen. “Uudenmaan verrattain korkeasta kokonaistyytyväisyydestä ei vielä sinällään kykenisi päättelemään esimerkiksi sitä, että jo pääkaupunkiseudun kolmesta suuresta yksi ylittää maan keskiarvon selvästi, yksi taasen alittaa keskiarvon selvästi, ja yksi asettuu erittäin lähelle keskiarvoa.”

Havainto lännen ja etelän itää ja pohjoista korkeammasta tyytyväisyydestä on pääpiirteissään yhteneväinen EPSI Ratingin vuoden 2021 toimialatutkimusten kanssa (Kts. kuva alla).Toimialatutkimuksista kootussa ‘Asiakastyytyväisyysvuosi 2021’-yhteen-vedossa (julkaistu EPSI Ratingin sivuilla 29.3.2022) havainnollistettiintyytyväisimpien maakuntien sijoittuvan pääasiassa länteen ja etelään,siinä missä matalimman tyytyväisyyden maakunnat löytyivät pääosin idästä ja pohjoisesta.

Vastaajaryhmissä maltillisia eroja

Kun tuloksia tarkastellaan demografisen linssin läpi, havaitaan joitan mielenkiintoisia eroja. Tyytyväisyys on alle 30-vuotiaiden sekä 30-44 -vuotiaiden parissa hieman korkeampaa kuin tätä vanhemmissa ikäryhmissä, minkä lisäksi työssäkäyvät olivat sekä eläkeläisiä että työttömiä tyytyväisempiä. Bruttokuukausituloikseen 3500-4500€ ilmoittavat puolestaan olivat tyytyväisempiä kuin tätä vähemmän tienaavat, mutta toisaalta myös tyytyväisempiä kuin tätä enemmän tienaavat. Kaiken kaikkiaan erot ryhmien välillä ovat maltillisia ja asettuvat muutamien indeksipisteiden sisälle. Sukupuolten välillä esimerkiksi ei ole merkittävää eroa, ja sama pätee vastaajien koulutustasoon.

Suurilla ja pienillä etunsa

Erot asuinkuntaa ja sen tarjoamia palveluita kohtaan annetuissa arvioissa alkavat tulla selvästi näkyviksi kun verrataan yli- ja alle 40 000:n asukkaan kuntia, ja erot kasvavat kun luokittelussa lähestytään kokohaitarin ääripäitä. Suuremmat kunnat saavat pienempiin nähden selvästi korkeampia arvioita liikenteen/kulkuyhteyksien ja kulttuuripalvelujen osalta, pienemmässä mutta edelleen huomattavassa määrin myös yritysten tarjoamien palvelujen ja teiden kunnossapidon osalta. Pienemmissä kunnissa arviot ovat puolestaan korkeampia päivähoitopalvelujen sekä erityisesti luonnon läheisyyden osalta.

Useiden eri tekijöiden suhteen eroja ei toisaalta mitattu. Laitinen analysoikin: “Osa eroista on sangen ennakoitavia, kuten vaikkapa suurten liikenneyhteydet ja pienten luonto. Toisaalta pienet tai olemattomat erot esimerkiksi turvallisuutta koskevissa arvioissa saattavat tuntua yllättäviltä. Vaikka olemme ehkä mielikuvatasolla tottuneet ajattelemaan suuria kaupunkeja verrattain turvattomina, ja on totta että kaupunkirakenne johtaa herkemmin esimerkiksi tiettyihin hot spoteihin keskittyvään väkivaltarikollisuuteen, on muistettava että asukaslukuun suhteutettujen väkivalta- ja henkirikostilastojen kärkipäästä löytyy tyypillisesti paljon pieniä ja erittäinkin pieniä kuntia. Lisäksi turvallisuudentunne on vahvasti yksilön subjektiivinen arvioitava, vaikka asuinkunnilla onkin eroja.”

Moni kaipaa asuinkunnaltaan lisää vastuullisuutta

Kun asukkailta tiedusteltiin näkemyksiä heidän asuinkuntansa toiminnasta kestävän kehityksen eteen sosiaalisessa, taloudellisessa sekä ympäristöllisessä mielessä, havaittiin matalien arvioiden olevan yleisiä – eriyisesti niiden suurten kuntien parissa, joiden asukastyytyväisyyskin on matalaa. EPSI Rating lanseerasi vuonna 2021 kestävän kehityksen indeksin, joka on suoraa seurausta vuosien tutkimustyöstä koskien vastuullisuuden ja kestävän kehityksen huomioimisen vaikutusta eri toimialojen asiakastyytyväisyydelle. Kuntaratingin tulosten valossa kuntien onkin tärkeää miettiä, kuinka kehittää yhteiskunta- ja ympäristövastuullista toimintaansa, sekä huolehtia siitä että entistä kestävämpi ja vastuullisempi mielikuva kunnasta välittyy sen asukkaille.

Voit ladata tutkimuksen PDF-muotoisen raportin kohdasta "Liittyvä media"

TUTKIMUKSESTA

EPSI Data Collection Services haastatteli Kuntarating 2021-2022 –tutkimukseen n. 2000 Suomessa asuvaa yli 18-vuotiasta yksityishenkilöä. Ranking-listalla olevien kuntien lisäksi haastatteluja on kerätty maanlaajuiseen satunnaisotantaan perustuen myös muista kunnista. Haastattelut tehtiin vuoden 2021 elo-marraskuussa sekä vuoden 2022 toukokuussa.

Indeksi tuotetaan asteikolla 0–100, jossa 0-60 on tyytymätön, 60-75 on tyytyväinen ja yli 75 erittäin tyytyväinen

Rankingin kuntien asukastyytyväisyyden virhe-marginaalit ovat haarukassa +/- 2,8-3,9 indeksipistettä ja maan keskiarvon virhemarginaali n. 1 indeksipiste asteikolla 0-100.

Tilastollinen luottamustaso on 95%.

Lisätietoja tutkimuksesta:

Heidi Laitinen, maajohtaja, EPSI Rating Finland

EPSI RATINGISTA

EPSI Rating on voittoa tavoittelematon akateeminen organisaatio, jonka omistaa Swedish Instiute for Quality (SIQ), jonka puolestaan omistaa Ruotsin valtio.

EPSI Rating perustettiin EU-tutkimushankkeena Tukholman kauppakorkeakoulussa vuonna 1989, ja organisaatio on toteuttanut Suomessa kansallisia laatuindeksejä mittaavia toimialatutkimuksia vuodesta 1999 asti.

Organisaation toiminta keskittyy Pohjoismaihin, mutta tutkimuksia tehdään myös esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Hollannissa. Suomessa EPSI Rating tunnetaan erityisesti toimialatutkimuksistaan (pankki ja rahoitus, vakuutus, sähkön vähittäismyynti, telekommunikaatio, uudisasuntorakentaminen), mutta yhteistyötä tehdään myös useiden muiden eri toimijoiden kanssa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.

Lue lisää kotisivuiltamme!

https://www.epsi-finland.org/