Ohita
Julkisen sektorin nähdään olevan hieman yksityistä sektoria edellä vastuullisuustyössä ja kestävään kehitykseen liittyvässä työssä kaikilta osin
Julkisen sektorin nähdään olevan hieman yksityistä sektoria edellä vastuullisuustyössä ja kestävään kehitykseen liittyvässä työssä kaikilta osin

Tiedote -

KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDEKSI 2022 - YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN VASTUULLISUUSTYÖSSÄ JA KESTÄVÄSSÄ KEHITYKSESSÄ PETRATTAVAA

Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen merkitys asiakastyytyväisyydelle on ollut viime vuosina kasvussa. Yhä ympäristö- ja kestävyystietoisemmat kuluttajat, asiakkaat ja toimijat painottavat erilaisissa osto- ja valintapäätöksissään näitä seikkoja. Niiden asiakkaiden ja henkilöiden osuus, joille yritysten suoriutuminen näissä asioissa merkitsee vähän tai ei mitään on ollut vähenemään päin, ja samalla erityisesti ympäristöystävällisempää toimintaa koskeva viestintä on lisääntynyt. Viimeaikaisten tutkimuksien mukaan kestävä kehitys linkittyy tätä nykyä asiakastyytyväisyyteen sekä tuotekuvaan. Suhteellisen tuore EPSI Kestävyys Indeksi toimiikin erinomaisena työkaluna asian mittaamiseen sekä seurantaan. EPSI Kestävyys Indeksi on osaltaan tulosta EPSI:n monivuotisesta akateemisesta tutkimuksesta, ja siksi sitä voidaankin pitää EPSI-Rating mallin kestävänä jatkumona. Indeksi kuvaa kattavasti asiakkaan käsitystä ja mielikuvaa siitä, kuinka kestävänä organisaatio, toimija tai yritys nähdään. Toisin sanoen sillä mitataan toimijoiden vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvän toiminnan tasoa asiakkaiden käsityksissä ja mielikuvissa. Indeksissä on huomioitu kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta (sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen) seuraavien väittämien avulla: ”Toimija investoi kestävään kasvuun tulevia sukupolvia silmällä pitäen?”, ”Toimija pyrkii taloudelliseen menestykseen uhraamatta sosiaalisia tai ympäristöön liittyviä tekijöitä?” ja ”Toimija ottaa vastuun sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti päivittäisessä toiminnassaan?”. (Westin ym., 2022.)

EPSI Rating on saanut hiljattain päätökseen uuden kattavan kyselyn koskien vastuullisuuteen sekä kestävään kehitykseen liittyviä asenteita Suomessa, kattaen yli 800 henkilöä yleisväestöstä. Kyselyn pohjalta muodostettiin ESPI Kestävyysindeksit koskien yksityistä ja julkista sektoria. Lisäksi vastaajilta kysyttiin mm. yleistä kiinnostusta vastuullisuutta ja kestävää kehitystä kohtaan, kuinka kuluttajat näkevät em. sektoreiden viestivän kestävään kehitykseen liittyvästä työskentelystään sekä näkemystään toimijoista, joiden arvelee olevan parhaita kestävässä kehityksessä ja vastuullisuustyöskentelyssään.

Indeksipisteasteikon nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että 0-60 edustaa huonoa/matalaa tulosta ja yli 75 puolestaan erittäin hyvää/korkeaa tulosta. Tutkimus osoittaa vastaajien tyytyväisyyden vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen olevan hieman korkeampaa julkisella sektorilla. Yksityisen sektorin ero julkiseen sektoriin on kuitenkin vain 1,13 yksikköä. Kokonaisuudessaan voidaan kuitenkin todeta, että niin julkisen kuin yksityisen sektorin tulokset ovat matalia, näin ollen alle 60 indeksipistettä.

Julkisen sektorin nähdään olevan hieman yksityistä sektoria edellä vastuullisuustyössä ja kestävään kehitykseen liittyvässä työssä kaikilta osin

Alla olevassa kuvassa on lohkottu SDI-indeksin sisältämät väittämät osiin, josta näkee julkisen ja yksityisen sektorin tilanteen kunkin erillisen väittämän osalta. Lisäksi kuvioon on lisätty väittämä ”Viestii selkeästi sitä, miten he työskentelevät kestävyyteen liittyvien kysymysten kanssa”, joka ei ole osa SDI-indeksiä, mutta kuvastaa kuitenkin keskeisesti sitä, kuinka vastaajat arvioivat toimijan, tässä tapauksessa sektoreiden, onnistumista kestävän kehityksen viestimisestä.

Julkinen sektori menestyy kaikilla SDI-indeksin osa-alueilla yksityistä sektoria paremmin, ja ero on pienin (0.05 yksikkö) siinä kuinka vastaajat näkevät sektoreiden investoivan kestävään kasvuun tulevia sukupolvia silmällä pitäen. Samaten investoinnit tulevia sukupolvia varten ulottuu indeksipisteasteikolla kummankin sektorin osalta juuri ja juuri yli 60.

Vastaajista 44% sijoittuu keskiarvon (63) yläpuolelle kiinnostuksestaan vastuullisuutta ja kestävää kehitystä kohtaan.


Vaikkakin erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä, niin ikäryhmäsidonnaisia eroja on havaittavissa otoksessa sen suhteen, kuinka kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta ylipäätään ollaan.

Vanhin ja nuorin ikäryhmä osoittavat keskimääräistä suurempaa kiinnostusta vastuullisuutta ja kestävää kehitystä koskevia asioita kohtaan.

Puolestaan 45-59-vuotiaissa kiinnostusta aiheeseen löytyy vähiten.

Koulut ja energiayhtiöt mielletään vastuullisuustyössä ja kestävässä kehityksessä edistyneimmiksi toimijoiksi

Vastaajien tuli valita vähintään yksi ja enintään kolme mielestään parasta toimijaa, jotka he katsovat olevan parhaita kestävää kehitystä ja vastuullisuutta koskevassa työssään.

Vertailun kärkipaikan vie julkisen sektorin alaisuuteen kuuluvat koulut, mutta energiayhtiöt jäävät rankingissa vain 2 prosenttiyksikköä kärkipaikasta. Listan kolmanneksi sijoittuu EU, joka toimijana valvoo ja omaa vaikutusvaltaa jäsenmaidensa kestävän kehityksen toteuttamista ja eteenpäin viemistä.

Listan viimeisintä sijaa pitää telekommunikaatioyhtiöt


Eri ikäryhmien arviot toimijoiden vastuullisuustyöstä ja kestävästä kehityksestä

Eri ikäluokat arvioivat toimijoiden vastuullisuustyön ja kestävän kehityksen hieman eri tavoin. Ikäluokat on jaettu neljään ryhmään: 18-29-vuotiaat, 30-44-vuotiaat, 45-59-vuotiaat ja 60-vuotiaat sekä vanhemmat. Kuvioiden tulkinnan helpottamiseksi yllä näkyvässä kuviossa mainitut toimijat on jaoteltu kahdessa seuraavassa kuviossa kahteen osaan. Ensimmäisessä kuviossa näkyvät enemmän julkista sektoria tai muuta sektoria ilmentävät toimijat ja jälkimmäisessä yksityistä sektoria edustavat toimijat.

Ensimmäisessä kuviossa kaikissa ikäluokissa menestyivät EU ja koulut. Koulut arvioitiin kaikissa ikäluokissa suhteellisen tasaisesti onnistuneiksi vastuullisuustyössä ja kestävässä kehityksessä (18-31%), mutta korkeimmalla prosenttiosuudella (31%) nuorin ikäluokka katsoi koulujen onnistuneen tässä työssä yhtenä parhaimpana toimijakokonaisuutena. Myös EU:n osalta arviot olivat suhteellisen tasaisia kaikissa ikäluokissa (17-24%), mutta myönteisimmät arviot ilmenivät nuorimmassa ja vanhimmassa ikäluokassa.

Vastaajien arviot hallituksen (5-10%), ammattiliittojen (5-11%) ja viranomaisten (2-11%) osalta pysyttelivät alle 12%:ssa kaikissa ikäluokissa. 10% nuorimmasta sekä vanhimmasta ikäluokasta arvioi hallituksen toiminnan kuuluvan kolmen parhaan joukkoon vastuullisimpana ja kestävimpänä toimijana. Myös ammattiliitot nähtiin nuorimmassa ja vanhimmassa ikäluokassa vastuullisempina sekä kestävimpänä toimijoina kuin kahdessa keskimmäisessä ikäluokassa. Kolme nuorinta ikäluokkaa arvioivat viranomaistoiminnan vastuulliseksi ja kestäväksi (7-11%), kun taas vanhimmassa ikäryhmässä vain 2% arvioi näin.

Kaikissa ikäluokissa yli 10% arvioi terveydenhuoltoalan vastuullisuustyössä ja kestävässä kehityksessä kolmen parhaan joukkoon, vanhimmassa ikäluokassa jopa 22% vastaajista asetti sen kolmen parhaan joukkoon. Nuorimmalle ikäluokalle koulujen merkitys voi olla korostuneempi, ja puolestaan vanhimmalle ikäluokalle terveydenhuoltoala, ja tällä voi osaltaan olla vaikutusta ikäryhmien valveutumiseen alojen toimijoista.

Yksityistä sektoria edustavista suosituimmista kolmen kärkeen kuuluvista toimijoista vastuullisuudessa ja kestävässä kehityksessä kaikissa ikäluokissa olivat energiayhtiöt (21-34%), apteekit (12-24%) ja päivittäistavara-ala (14-23%). Vanhin ikäluokka arvioi suurimmilla prosenttiosuuksilla energiayhtiöt ja päivittäistavara-alat kolmen parhaan joukkoon kestävässä kehityksessä ja vastuullisuustyössä. Nuorimmassa ikäluokassa puolestaan apteekit (24%) ylsivät suurimmalla prosenttiosuudella kolmen parhaan joukkoon.

Kolmessa vanhimmassa ikäluokassa lentoyhtiöt eivät päässeet kovin suurilla prosenttiosuuksilla (1-5%) kolmen parhaan kärkeen, mutta puolestaan nuorimmassa ikäryhmässä jopa 13% arvioi lentoyhtiöt kolmen parhaan joukkoon.

Mitä nuorempi ikäryhmä on kyseessä, sitä suurempi prosenttiosuus pankeilla on kolmen parhaan joukkoon vastuullisena ja kestävänä toimijana. Vakuutusyhtiöiden sekä työnantajien prosenttiosuudet olivat kaikissa ikäryhmissä melko tasaiset lukuun ottamatta vanhinta ikäryhmää, jossa nämä toimijat sijoittuivat vähiten kolmen parhaan kärkeen. Poikkeuksena muihin ikäryhmiin, vanhimmassa ikäryhmässä, jopa 10% arvioi telekommunikaatioyhtiöt kolmen parhaan joukkoon.

Tilastollisesti merkitsevät erot demografisten muuttujien valossa

Tarkastellaan seuraavaksi vielä millaisia tilastollisesti merkitseviä eroja on havaittavissa kestävää kehitystä ja vastuullisuutta koskevien näkemysten osalta eri demografisten taustamuuttujien valossa. Tutkimuksessa oleva otos perusjoukosta on kooltaan n. 800. Otoksessa voi aina olettaa esiintyvän sattuman tuottamaa heilahtelua verrattessa perusjoukkoon ja tästä syystä on keskeistä kiinnitää huomiota juuri tilastollisesti merkitseviin eroihin ryhmien välillä. Kävimme kattavasti kaikki väittämät sekä SDI-indeksit läpi suhteessa demografisiin taustamuuttujiin.

Varsinaisten ESPI SDI-indeksien (julkinen ja yksityinen sektori) osalta ikäryhmien, sukupuolen, tulojen tai perhestatuksen (alle 18-v lapsia perheessä) välillä ei ollut havaittavissa tilastollisesti merkitseviä eroja.

Puolestaan yksittäisissä kestävää kehitystä ja vastuullisuutta kuvaavissa erilaisissa väittämissä oli havaittavissa tilastollisesti merkitseviä eroja eri demografisissa taustamuuttujissa.

T-testin perusteella voidaan todeta, että miehet ja naiset erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi siinä, kuinka kiinnostuneita he olivat vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä yleisesti. Naiset olivat miehiä kiinnostuneempia näistä aiheista ja ero oli huomattava (10 indekspistettä) sekä tilastollisesti merkitsevä.

T-testi suoritettiin myös perhetaustamuuttujalle (alle 18-vuotiaita lapsia perheessä/ei alle 18-vuotiatia lapsia perheessä). Tilastollisesti merkitsevä ero perhestatus-ryhmien välillä havaittiin alla olevassa kuviossa esiintyvien väittämien osalta.

Yksityinen sektori:

Vastaajat, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia perheessään erosivat tilastollisesti merkitsevästi perheistä, joissa ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia. Kaikkien kuviossa esiintyvien yksityistä sektoria koskevien väittämien osalta lapsiperheelliset vastaajat arvioivat yksityisen sektorin toimet vastuullisuustyössä sekä kestävässä kehityksessä myönteisemmiksi kuin vastaajat, keiden perheissä ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia.

Julkinen sektori:

Vastaavanlainen trendi oli havaittavissa julkista sektoria koskevien väittämien osalta, jotka esiintyvät alla olevassa kuviossa. Yhteenvetona voidaan todeta, että lapsiperheelliset vastaajat arvioivat kokonaisuudessaan myönteisemmin kummankin sektorin toiminnan, vaikka näidenkin osalta tulokset ovat pääasiassa matalia

Yksisuuntainen varianssianalyysin avulla selvitettiin, mitkä ikäluokat sekä tuloluokat eroavat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan eri vastuullisuusväittämien suhteen. Ainoastaan kahden väittämän osalta havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä (kuviot seuraavalla sivulla).

Nuorin ikäluokka erosi tilastollisesti merkitsevästi kaikista muista ikäryhmistä sen suhteen, kuinka he arvioivat yksityisen sektorin toimijoiden viestivän selkeästi työskentelystään kestävyyteen liittyvien kysymysten kanssa. Toisin sanoen nuorin ikäluokka kokee yksityisen sektorin viestivän selkeästi työskentelystään kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksiä muita ikäryhmiä myönteisemmin.

Tuloluokkien välillä oli havaittavissa eroa sen suhteen, kuinka vastaajat arvioivat yksityisen sektorin pyrkivän taloudelliseen menestykseen uhraamatta sosiaalisia tai ympäristöön liittyviä tekijöitä. Tilastollisesti merkitsevä ero ilmeni alimman ja ylimmän tuloluokan välillä, ja korkeimpaan tuloluokkaan (yli 3500€/kk) kuuluvat vastaajat arvioivat yksityisen sektorin onnistuvan tässä huomattavasti paremmin kuin alimpaan tuloluokkaan (0-2000€/kk) kuuluvat vastaajat



Erityisen hyväksi kestävän kehityksen työssään mielletyt julkisen sektorin toimijat

Tutkimuksessa kartoitettiin avoimen kysymyksen avulla julkisen sektorin toimijoita, jotka mielletään kestävän kehityksen työssään erityisen hyväksi. Vaikka kaikki toimijat eivät välttämättä lukeudu täysin julkisen sektorin toimintaan, voi yritystoiminta olla keskeisesti yhteydessä esimerkiksi kunnan toimintaan. Olemme koonneet alle esimerkkejä kolmesta tyypillisimmin vastauksissa esiintyneistä toimijoista:


Erityisen hyväksi kestävän kehityksen työssään mielletyt yksityisen sektorin yritykset

Tutkimuksessa kartoitettiin myös avoimen kysymyksen avulla yksityisen sektorin yrityksiä, jotka mielletään kestävän kehityksen työssään erityisen hyväksi. Olemme koonneet alle esimerkkejä kolmesta tyypillisimmin vastauksissa esiintyneistä yrityksestä toimialoittain:


TUTKIMUKSESTA

EPSI Data Collection Services haastatteli SDI-tutkimukseen n 700 Suomessa asuvaa yli 18-vuotiasta yksityishenkilöä. Haastattelut tehtiin 18.5.-23.5.2022. Indeksi tuotetaan asteikolla 0–100, jossa 0-60 on tyytymätön, 60-75 on tyytyväinen ja yli 75 erittäin tyytyväinen.

Virhemarginaalit ovat yleisesti haarukassa n. +/- 2-3 indeksipistettä asteikolla 0-100.

Tilastollinen luottamustaso on 95%.

Lisätietoja tutkimuksesta ja lisäanalyysitarpeet:

Heidi Laitinen, maajohtaja, EPSI Rating Finland

›Heidi.laitinen@epsi-finland.org
›+358 50 40 68 796

EPSI RATINGISTA

EPSI Rating on voittoa tavoittelematon akateeminen organisaatio, jonka omistaa Swedish Instiute for Quality (SIQ), jonka puolestaan omistaa Ruotsin valtio.

EPSI Rating perustettiin EU-tutkimushankkeena Tukholman kauppakorkeakoulussa vuonna 1989, ja organisaatio on toteuttanut Suomessa kansallisia laatuindeksejä mittaavia toimialatutkimuksia vuodesta 1999 asti.

Organisaation toiminta keskittyy Pohjoismaihin, mutta tutkimuksia tehdään myös esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Hollannissa. Suomessa EPSI Rating tunnetaan erityisesti toimialatutkimuksistaan (pankki ja rahoitus, vakuutus, sähkön vähittäismyynti, telekommunikaatio, uudisasuntorakentaminen), mutta yhteistyötä tehdään myös useiden muiden eri toimijoiden kanssa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.

Lue lisää kotisivuiltamme!

https://www.epsi-finland.org/

Linkit

Aiheet

Kategoriat


EPSI Rating tutkii, miten asiakkaista tulee asiakkaita ja miten he pysyvät uskollisina yritykselle. EPSI Ratingin tutkimukset selvittävät asiakkaiden kokemusten ja yrityksen kanssa käydyn vuorovaikutuksen avulla, mitä mieltä asiakkaat ovat yrityksestä. EPSI Ratingin tutkimusmenetelmä on Tukholman kauppakorkeakoulun suunnittelema ja toimii perustana puolueettomille ja luotettaville tutkimuksille.

Yhteyshenkilö/-t

Heidi Laitinen

Heidi Laitinen

Lehdistön yhteyshenkilö Maajohtaja +358 (0)50 4068 796

EPSI Rating kehittää toimintaa kanssanne

EPSI Rating auttaa parantamaan yritysten asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyttä tutkitun toimialatiedon avulla, käyttämällä mittarina asiakkaan ääntä. Tuomme esiin niitä asioita, jotka tekevät asiakkaistanne ja henkilöstöstänne tyytyväisempiä. Olemme tutkineet yhteyttä tyytyväisten asiakkaiden, henkilöstön ja yritysten välillä yhteistyössä Tukholman kauppakorkeakoulun kanssa vuodesta 1989 saakka. Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys näkyy parempana kannattavuutena sekä kykynä uudistua nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Kuulumme EPSI Rating Groupiin. Omistajamme on Swedish Institute of Quality SIQ. Teemme tutkimuksia Pohjoismaissa ja Euroopassa. SIQ on voittoatavoittelematon julkisomisteinen ruotsalainen organisaatio, jonka tehtävänä on edistää laatujohtamista.

EPSI Rating Finland
PL 400
00181 Helsinki
Suomi